Äiti suloisimmalle minimiehelle

Tänään saan viettää äitienpäivää ensimmäistä kertaa ihan virallisesti. Viime vuonna raskausajalla juhlistettiin äitienpäivää spessun aamupalan merkeissä mansikkakakun kera. Tänään saan viettää aamun suloisimman minimiehen kanssa, joka yhdeksän kuukautta sitten muutti koko elämämme. Hän toteutti suurimman unelmani tehdessäni minusta äidin. Hän näytti rakkauden uudet ulottuvuudet, joita en ennen osannut ymmärtää. Nyt ymmärrän, mitä suurin rakkaus voi olla ja mitä erityistä merkitystä elämässä on.

Yhdeksän kuukautta on ollut pitkä matka äitinä. Itseasiassa siihen valmistautuminen alkoi jo raskausajalla ja hulluinta on se, kuinka synnytyksen jälkeen minusta tuli heti äiti. Varsinaista totutteluaikaa ei ollut, vaan kaikki tapahtui äkkiä muuttaen ihan kaiken. Tunne oli jopa pelottava ja tunteiden käsittely haastavaa. Yht’äkkiä kotiimme muuttikin pieni tuhiseva vauva. Harjoittelemista, oppimista ja totuttelua riitti paljon joka päivälle ja nyt kaikki meneekin täysin rutiininomaisesti.

Tämä aika on opettanut paljon ja muuttanut itsestäni huonompia piirteitä hyväksi. Olen saanut paljon kehitystä monelta kannalta ja sanoisin jopa muuttuneeni jonkin verran ihmisenä äitiyden myötä. Yhdeksän kuukautta on ollut elämäni onnellisinta aikaa ja parisuhdekin on tuntunut entistä upeammalta. Edelleen saan katsoa poikaani nukkumassa herkistyen lumoutuneella katseella. Joka päivä saan iloita hänen uusista taidoistaan ja nauraa hassuille kommelluksille. Toivon sydämeni pohjasta saavani olla äiti vielä toiselle pienelle -äitiys on parasta mitä tiedän.

Hyvää äitienpäivää!

-Iida