perhe

Miksi nuorena vanhemmaksi?

Mulle on ollut aina selvää, että haluan päälle parikymppisenä äidiksi. Tottakai tämän on mahdollistanut pitkä parisuhde. Ehkä iän puolesta tai jostain muusta syystä olen kohdannut ihmetteleviä katseita, hämmennystä somessa miten nuori olenkaan ja mulle ehkä se ärsyttävin juttu on ollut se miten aikuiset antavat hirveästi neuvoja lapsen hoitoon siihen sävyyn, kuin olisin lapsi. Paljon on tullut kuultua myös siitä, miten me ollaan Matiaksen kanssa nyt menetetty nuoruus, bileet ja seikkailu. Voin heti sanoa, että ei muuten pidä paikkaansa.

Koen, että lapsi on mahdollistanut elämässä paljon siis todella paljon! Olen saanut paljon oppia, olen kokenut olevani nyt juuri siinä paikassa tässä maailmassa, kun haluan olla. Tästä olen aina haaveilut. Mikään ei ole yhtä opettavaista, kun vanhemmuus. Fransin myötä ainakin mulla elämä ikään kuin vasta alkoi. Olen saanut ihan mahtavia ystäviä ja kavereita ympärille äitipiireistä. En ole ollut koskaan näin onnellinen, kun oman lapsen saatua.

Ehkä monikin voisi ajatella ettei meillä ole enää niitä sarja hetkiä, road trippejä, seikkailunhalua, intiimejä hetkiä, vapautta ym.. Nämä ovat kuitenkin hyvinkin arjessamme mukana päivittäin. Käydään edelleen rennosti road tripeillä, eikä ne ole muuttunut, kuin ajallisesti pysähtelyiden vuoksi. Välillä ruokitaan Fransia ja jatketaan taas matkaa ja hänkin on tuntunut nauttivan seikkailusta! Toki me ollaan myös opetettu syntymästä asti Frans meidän menevään arkeen.

Tottakai sitä pelkäsi tai jännitti, menettääkö lapsen myötä paljon. Ottaako se enemmän, kuin antaa. Haasteista huolimatta ainoa asia mikä muuttui paljon on ollut ehkä se oman ajan käyttäminen. On pakko priorisoida asioita ja pysyä aikataulujen päällä jaksottamalla tekemistä, se ei ole kuitenkaan ollut ongelma. Ennemminkin sanoisin, että vanhemmuus on opettanut lujahermoisuutta, muodostanut säännöllisen päivärytmin ja opettanut eri tavalla pitämään itsestä parempaa huolta.

Ennen kaikkea olen oppinut äitiydestä armollisuutta. Alkuun tuntui pahalta sanoa jo ennen äitiyttä matkassa mukana olleille kavereille, etten ehdi seuraavana päivänä soittelemaan tai aina näkemään. Voin suoraan sanoa menettäneeni kavereita. Osasin kuitenkin odottaa tätä ja tää kertoo mulle vain sen, ettei he ollut aitoja. Mulle jäi ainoastaan yksi kaveri heistä ja hänkin muutti kauemmas. Ollaan silti melko paljon yhteyksissä ja on ollut ihanaa huomata miten välimatkakaan ei ole vaikuttanut meihin ja on saanut ymmärrystä ettei aina vain jaksa tai ehdi panostamaan niin paljon.

Hullua miettiä miten Fransin muuttaessa myöhemmin kotoota pois me ollaan Matiaksen kanssa noin nelikymppisiä, jolloin edelleen elämää on vielä huimasti jäljellä! Voi jopa olla, että silloin kavereille on pari vuotta takaperin syntynyt esikoinen, kun me ehkä seikkaillaan kaksistaan ulkomailla. Nuoren vanhemmuuden plussana on myös oma jaksaminen. Nuori keho sietää paljon paremmin valvomista, heräilyjä ja jatkuvaa toimintaa arjessa. En lähde yleistämään, etteikö vanhemmat voisi jaksaa tätä kaikkea yhtä hyvin. Koen kuitenkin tämän olevan etuna.

Frans on saanut meidän välejä Matiaksen kanssa läheisimmiksi ja rakkauden täyteisimmiksi. Ajoittain huonosti nukutut yöt verottaa luonnollisesti myös parisuhdetta, mutta nämä on onneksi vain vaiheita. Kaiken kaikkiaan en voisi olla ikinä onnellisempi lapsen saannista tai korostaa liikaa sitä miten tämä oikeesti antaa niin uskomattoman paljon. Vaikka parisuhteessa olisi ollut syystä tai toisesta haasteita ja kaikki sanoisivat ettei siihen tilanteeseen voi hankkia lasta, niin meillä ainakin vanhat haasteet ovat takana päin. Frans jopa pelasti ne rypyt rakkaudesta, joita oli.

Jos sielä ruudun toisella puolella on nuoria lukemassa tätä niin olkaa rohkeita, antakaa perhe-elämälle yhdessä mahdollisuus jo nuorellakin iällä, jos siltä tuntuu. Älkää lukeko kaikkia nettipalstoja, mitä huonoa perhe-elämä tuo mukanaan vaan keskittykää vielä enemmän siihen kaikkeen positiiviseen ja hyvään. Se miten on mennyt muilla ei missään nimessä tarkoita, että niin menisi myös teillä. Jokainen vauva on erilainen ja tiiminä kumppanin kanssa voi selvitä melkein mistä vaan!

Loppuun haluan muistuttaa vielä yhdellä ärsyttävän kliseisellä asialla. Puhukaa, puhukaa, puhukaa ja jakakaa arjen työt 50/50. Kun vauvavuonnakin puhuu puolison kanssa ihan kaikesta mitä mielen päällä on olo helpottuu ihan oikeasti tällöin enemmän, kuin koskaan ja ratkaisuita löytää jopa nopeammin.

Ihanaa viikkoa teille!
-Iida

2020 viimeinen

On 2020 vuoden toiseksi viimeinen päivä, ajatuksia tästä vuodesta on niin paljon mielen päällä. Tämä vuosi on ollut vaikeaa aikaa todella monille, itselleni kuitenkin elämäni parasta aikaa. On ollut pelkoa, onnenkyyneliä, rakkautta, vaikeimpia sekä upeimpia hetkiä. Tähän vuoteen on mahtunut ihan ennätys paljon suuria asioita. Samalla olen kerännyt motivaatiota sekä luottamusta uudenlaiseen arkeen ja unelmiini ihan uudella tavalla.

Olen oppinut tämän vuoden aikana itsestäni uskomattoman paljon – millainen olen äitinä ja mitä haluan jatkossa elämältä ja unelmilta. Olen oppinut nauttimaan hetkestä ja arvostamaan itseäni sellaisena kuin olen. Vihdoin olen oppinut antamaan löysää itselleni väsyneimmillä hetkillä – olemaan miettimättä niin paljoa muita ja oppinut miten kaikki ei mene aina ollenkaan niin kuin haluaisi ja silti on jatkettava eteenpäin liikaa murehtimatta.

Odotusajan kuva: ellitoivonen.net

Vuoden kohokohtina on ollut tietenkin raskaus, esikoisen syntymä ja sen myötä perhe-elämä. Tätä kaikkea rakastan todella paljon niillä haastavillakin hetkillä. Nämä ovat ehdottomasti olleet elämäni parhaimmat kokemukset enkä luopuisi tästä arjesta mistään hinnasta ❤️. Vuosi sisälsi muuton ensimmäiseen omaan kotiin ja pääsimme remontoimaan tästä meidän näköisen ihanan kodin. Päätimme mennä ensi vuonna naimisiin ja täydellinen morsiuspukukin on jo löytynyt.

Yhtenä suurena juttuna on ollut myös tulevaisuuden työkuvioiden selviäminen, ainakin joiltakin osin. Päätin, että sisustusala saa jäädä taakse ja luvassa on toivottavasti täysin uudet kuviot, juuri sellaiset joita olen pitkään kaivannutkin. Olen etsinyt paikkaani tulevaisuudennäkymistä ja tuntuu, että olisin oikeasti löytänyt sen oman polkuni ja arvoni kunnolla.

Tänä vuonna olin yhteydessä läheisten ja ystävien kanssa enemmän kuin koskaan! Koronan aikaan läheisten merkitys on muuttunut entistä suuremmaksi ja tähän on tietty vaikuttanut oma lapsikin. Oon erittäin valmis uuteen vuoteen ja odotankin ensi vuotta eniten kaikista. Mikä parasta, saan viettää tulevat vuodet mitä upeimman minimiehen ja tulevan aviomiehen kanssa ❤️. Kiitos kaikille teille blogini lukijoille ja Instagram-seuraajille, joita on tullut vuodessa yli puolet lisää. Kiitos läheisille tuesta ja ymmärryksestä, olette rakkaita! Ihan mielettömän upeaa ja unelmien täyteistä uutta vuotta 2021 🥂.

-Iida

Meistä tulee perhe!

MEISTÄ TULEE PERHE! 

Viime kuukaudet on kuluneet vauvakuplassa, sillä meidän perhe kasvaa syksyllä pienellä ihmeellä<3 Miten ihanaa!! Käytiin jo heti alkuraskaudessa  varhaisultrassa, jossa pienellä oli kaikki hyvin. Päästiin kokemaan jo silloin ihan mieletön hetki, kun kuulimme sydänäänet ensimmäistä kertaa. Parin päivän päästä ensimmäinen kolmannes on selätetty.

Ajatuksia raskauteen liittyen on niiin paljon, etten oikein tiedä edes mistä aloittaa! Nyt kirjoittelenkin varmasti eniten tänne blogin puolelle vauva- ja raskausaiheisia postauksia, mutta tulen kyllä jatkamaan täällä muillakin aiheilla postauksilla normaaliin tapaan.

Ollaan ensinnäkin erityisen kiitollisia siitä, että meille on suotu tämä mahdollisuus. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tähän, eikä sekään ole itsestäänselvyys, että kaikki menee hyvin raskauden aikana. Itse jouduin viime vuonna kokemaan keskenmenon ja se oli todella raskasta… Tuntui kuin elämältä olisi pudonnut pohja pitkäksi aikaa. Toivomme kovasti kaiken menevän hyvin tässä raskaudessa. Nyt ainakin herkin vaihe on takana päin ja uskaltaa iloita raskaudesta paljon paremmin. Perhe ja lapsen saaminen on mielestäni elämän upein asia<3.

Ollaan tehty jo muutamia hankintoja vauvalle. Kierrelty kirppareita, alennusmyyntejä ja osteltu Torista pari juttua. Onneksi mun puolella on myös läheisiä, joilta saadaan paljon tarvikkeita lainaan. Voi miten ihanaa pieniä vaatteita onkaan hypistellä <3. Sukupuoli ei ole meillä vielä tiedossa, mutta itselläni on ihan sellainen olo, että tyttö olisi tulossa! Uskon tämän fiiliksen johtuvan myös siitä miten vaikea alkuraskaus mulla on ollut. Tottakai suurin toiveemme on, että lapsi olisi terve, mutta toivomme kyllä kovin pientä tyttöä <3. Saa nähdä kumpi tulee.

Olen ollut ihan kamalan huonovointinen, jonka vuoksi olen ollut käytännössä jatkuvasti neljän seinän sisällä kotona.  Pahoinvointi (joka yllätti mut täysin voimakkuudellaan), nälkä ja väsymys on ollut loputonta, itkukohtauksia on tullut lähes tyhjästä, melkein kaikki yöt ovat menneet suurimmaksi osaksi jatkuvasti heräillen… Aika hullua miten niin pieni voi saada niin paljon kehossa aikaan.

Mulle ei koskaan ole sopinut hormonaaliset ehkäisyt ja uskonkin myös sen vuoksi raskausoireiden olevan niin voimakkaat. Lisäksi mut yllätti täysin se miten itkukohtauksien rinnalla oli paljon ahdistusta. Uskon sen olevan kiinni juurikin hormoonimääristä. Olen kuullut paljon siitä ”raskaushehkusta” ja sitä ei ole toistaiseksi kyllä näkynyt :D…

Matias on joutunut jo nyt melko paljon koetukselle, koska kaikki kotityöt on aikalailla ollut hänen vastuullaan mun olojen vuoksi. Pitkään päivät menivät leväten, kyökkäilen, oksennellen, syöden jne. Onneksi kaikki tämä on kuitenkin sen arvoista vaikka epätoivon hetkiä on ollutkin <3. Myöhemmin tuskin enää edes muistan näistä ajoista mitään. Ei malteta odottaa, että saadaan pieni maailmaan!!

Puolitoista viikkoa on mennyt nyt viruksen kourissa, joka on ollut todella sitkeä ja saanut mut huonoon kuntoon. Pääsin onneksi päivystykseen suonensisäiseen nesteytykseen ja lääkintään. Nyt olo alkaa olla hyvä ja lääkkeet on alkaneet pysyä sisällä ja tehoamaan. Toivottavasti nyt menisi hetken vähän rauhallisemmin olojen kanssa, niin saa keräiltyä voimia. Ensi viikon perjantaina päästään niskanturvotusultraan moikkaamaan pientä <3.

Kivaa viikonloppua 🙂

-Iida

Vieritä ylös